Informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median ohjaussuunnitelma

Informaatiotieteiden yksikössä ja koko yliopistossa on tarkoitus syksyn aikana vahvistaa jokaiselle tutkinto-ohjelmalle ohjaussuunnitelma. Tavoitteena on, että valmistuvaa INFIM -ohjaussuunnitelmaa aletaan toteuttaa ensi syksystä lähtien. Asiaa helpottaa luonnollisesti se, että jokseenkin kuvatulla tavalla on toimittu tähänkin saakka. Ohjaussuunnitelman tärkeä tehtävä, ohjauksen kehittämisen ohella, on tehdä näkyväksi jo olemassa olevat rakenteet ja prosessit.

Ohjaussuunnitelmaan liittyvät kommentit ja kysymykset voi laittaa vastauksena tähän viestiin. Toivon kommentteja mm. yksityiskohtiin, jotka eivät vastaa käsitystänne asioiden tilasta. Vastuunjakoon liittyvissä ja muissa vastaavissa asioissa voi kääntyä suoraan puoleeni. Lisäksi tähän viestiin vastauksena voi esittää mieluusti kehitysideoita ohjaukseen.

Olen kirjoittanut linkin takana olevan ohjaussuunnitelman siinä mainittujen ohjaustahojen (INFIM/SIS/TaY), KOVA-ryhmän, opiskelijoiden ja muun opettajakunnan kanssa käymieni keskustelujen, sekä oman parhaan käsitykseni ynnä yliopistolta saamani asiaan kuuluvan opin pohjalta.

Linkki ohjaussuunnitelmaan

Informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median perusteiden opetus Avoimessa yliopistossa

Avoimen yliopiston Informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median (INFIM) perusteiden jaksot on yleensä järjestetty verkkokursseina. Tämä tarkoittaa, että luentomateriaalit ovat usein luentotallenteiden ja lukemiston varassa, ja oppimisen suoritus on toteutettu esimerkiksi viikkoharjoituksina keskustelualueella. Viimeisen vuoden aikana olen yrittänyt päivittää oppimateriaaleja ja muuttaa tehtävien suoritusta entistä keskustelevammaksi, unohtamatta kuitenkaan myös itsenäisen työskentelyn merkitystä muun muassa esseiden kirjoittamisen muodossa. Paljon parantamista kuitenkin aina löytyy.

Yksi verkkokurssin vetäjän kannalta olennainen INFIM perusteiden palautteenkeruumuoto on Tutkiva opiskelu –jaksolla tehtävä oman oppimisen arviointi (portfolio). Siinä opiskelijoiden tehtävänä on paitsi pohtia oppimaansa, niin myös mahdollisuus antaa palautetta kurssien järjestelystä. Tässä pohdin opetuksen toimivuutta sekä nyt keväällä portfolioissa annetun että kuluneen lukuvuoden aikana muissa yhteyksissä saamani palautteen valossa.

Kurssin sisällön esittäminen etukäteen

On selvää, että opiskelijan kannalta olisi parasta, jos jokaisen kurssin luentojen ja harjoitusten aiheet ja oppimateriaalit olisivat saatavilla jo heti kurssin alussa. Joissain tapauksissa on ymmärrettävää, ettei esimerkiksi luennon pitäjä pysty laittamaan materiaali saataville kuin vasta vähän ennen luentoa. Mutta Avoimessa yliopistossa tämän ei kuitenkaan pitäisi olla ongelma, sillä kaiken materiaalin pitäisi olla jo ajoissa tiedossa ja saatavilla tallenteiden muodossa. On siis suositeltavaa laittaa kaikki luentojen aiheet ja oppimateriaalit jo heti kurssin alussa nähtäville.

Viikkoharjoituksiakin moni aina silloin tällöin toivoo mahdollisimman varhaisessa vaiheessa nähtäväksi. Näin siksi, että monilla Avoimen yliopiston opiskelijoilla elämäntilanteet saattavat vaihdella, jolloin he muun muassa toivovat mahdollisuutta suorittaa tehtäviä täysin omaan tahtiin. Joillain kursseilla tälle ei ole estettä, kun esimerkiksi tehtävät painottuvat lähinnä henkilökohtaisen oppimisen ja mielipiteiden esittämiseen. Toisaalta mahdollisen keskustelun luomiseksi on kuitenkin suotavaa pitää kiinni viikoittaisesta aikataulusta. Lisäksi joissain tehtävissä on syytä antaa kaikille sama aika tehtävän suorittamiseen, jottei toisille tulisi mahdollisuutta peräti vastausten kopioimiseen. Näin erityisesti sellaisissa tehtävissä, missä viikon lopussa kerrotaan oikeat vastaukset.

Luentomateriaalin ajantasaisuus ja laatu

Yhtenä ongelmana on, että luentotallenteetkin vanhenevat jossain vaiheessa. Tämän vuoksi INFIM luentotallenteiden ajantasaisuus pitää tarkistaa vähintään kerran vuodessa vertaamalla sitä alan yliopisto(i)ssa annettavaan opetukseen. Toinen ongelma on luentojen laadun takaaminen. Luentotallenteet tahtovat usein jäädä äänen laadulta huonoiksi ja esimerkiksi luentotilanteessa salissa istuneiden kommentit jäävät kuulumattomiin. Äänen laatua voidaan toivottavasti parantaa tulevaisuudessa parantaa siirtymällä aiemmin käytetyistä kokousmikrofoneista päämikrofoneihin ja uudenlaisiin salimikrofoneihin.

Oma ongelmansa on luennon esittäjän taito esittää asiansa. Esimerkiksi osa INFIM luentojen tallenteista on tällä hetkellä lähinnä luentokalvojen ääneen lukua, tuomatta kalvoissa esitettyyn mitään uutta, jolloin on yksi ja sama josko opiskelija vain itse lukisi luentokalvot. Ihanne tietysti olisi, jos Avoimen yliopiston luennot voitaisiin järjestää verkon yli livenä videokonferenssin muodossa, mutta tämä ei kuitenkaan ole mahdollista, sillä Avoimen opiskelijat eivät useinkaan pääse osallistumaan opetukseen samanaikaisesti. Siten ainoa parannuskeino yksinkertaisesti on laatia äänentoistoltaan parempia ja sisällöltään sekä tuoreempia että parempia tallenteita.

Kurssin vetäjän rooli ja palautteen anto

Tällä hetkellä olen pitkälti siirtynyt kootun palautteen antamiseen. Toisin sanoen, en juuri anna perusteiden kursseilla henkilökohtaista palautetta, vaan viikkoharjoitusten lopussa julkaisen verkossa kootusti palautetta keskeisimmistä tehtäväsuorituksissa esille tulleista seikoista. Palautteessa pyrin pitäytymään asiapalautteessa, eli korjaan esimerkiksi asiavirheitä ja/tai tuon esille seikkoja, jotka ovat mahdollisesti jääneet kaikilta huomioimatta.

Muutamilta opiskelijoilta saamani vastapalautteen johdosta olen ryhtynyt miettimään, että pitäisikö kurssin opettajan/vetäjän kuitenkin pyrkiä puuttumaan tehtäviensuoritukseen (keskusteluun) jo heti, ennen kun varsinainen viikkoharjoituksen dead line on umpeutunut. Mielestäni tämä ei kuitenkaan ole hyvä ratkaisu, vaan opettajan (kurssin vetäjän) ensin tasa-arvoisesti antaa kaikkien onnistua ja erehtyä, ja vasta tehtävän palautusajan umpeuduttua esittää koosteensa. Tässä voi tietenkin käyttää harkintaa, ja puuttua keskusteluun jo sen aikana.

Kun suuri osa tehtävien palautteesta tapahtuu keskustelualueella, voi kurssin vetäjä myös harkita antavansa kootun palautteen joko suoraan keskustelualueella tai esimerkiksi kurssin uutisalueella. Jonkun nerokkaan edeltäjäni keksinnöstä INFIM kursseilla on myös erillinen ’Pulina ja pulmapalsta’, ja nyt olenkin harkinnut tuon alueen valjastamista myös viikkoharjoituksista annettavan kootun palautteen julkaisemiseen. Tällöin tuo keskustelualue on ehkä syytä pakottaa lähettämään viesti osallistujien sähköpostiin, tai sitten kurssin alussa tehdä selväksi, että kurssille osallistuvien tulee seurata tuota keskustelualuetta.

Muutama sana arvionnista

Olen toistaiseksi ollut sitä mieltä, että perusteiden kursseilla paras arvionnin muoto on arvosanan antaminen. Tämä mielestäni motivoi sekä opiskelijoita suoriutumaan hyvin että kurssin vetäjää perehtymään mahdollisimman hyvin opiskelijoiden suorituksiin. Nyt olen kokemani ja itseäni viisaampien innostamana alkanut harkita, josko perusteiden kurssien arvioinnissa voisi tulvaisuudessa siirtyä arvioon hyväksytty/hylätty. Tämä on mahdollista, mikäli kaikiin tehtäviin on selkeä minimivaatimus esimerkiksi vastausten pituuden mukaan mitattuna. Tämä kuullostanee melko jyrkältä ja mekaaniselta, ellei tämän tueksi kekstiä jotain muuta suoritusta ja todellista oppimista tukevaa.

Yhtenä ratkaisuna on entistäkin keskustelevamman tehtävien suorituksen suosiminen. Ongelmana vain on, miten innostaa opiskelijat laadukkaaseen keskusteluun. Nimittäin toisten mielipiteiden toistaminen ja myötäily ei ainakaan vielä synnytä laadukasta kesksutelua. Lisäksi useat jo muutoinkin valittavat, ettei heillä ole aikaa keskustella verkkoaluastalla, ja siksi jättävät tehtävän suorittamisen usein viimetippaan. Tähän en ole vielä löytänyt mitään viisasten kiveä.