Avoimen yliopiston Informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median (INFIM)
perusteiden jaksot on yleensä järjestetty verkkokursseina. Tämä tarkoittaa,
että luentomateriaalit ovat usein luentotallenteiden ja lukemiston varassa, ja
oppimisen suoritus on toteutettu esimerkiksi viikkoharjoituksina
keskustelualueella. Viimeisen vuoden aikana olen yrittänyt päivittää
oppimateriaaleja ja muuttaa tehtävien suoritusta entistä keskustelevammaksi,
unohtamatta kuitenkaan myös itsenäisen työskentelyn merkitystä muun muassa
esseiden kirjoittamisen muodossa. Paljon parantamista kuitenkin aina löytyy.
Yksi verkkokurssin vetäjän kannalta olennainen INFIM perusteiden
palautteenkeruumuoto on Tutkiva opiskelu –jaksolla tehtävä oman oppimisen
arviointi (portfolio). Siinä opiskelijoiden tehtävänä on paitsi pohtia
oppimaansa, niin myös mahdollisuus antaa palautetta kurssien järjestelystä.
Tässä pohdin opetuksen toimivuutta sekä nyt keväällä portfolioissa annetun että
kuluneen lukuvuoden aikana muissa yhteyksissä saamani palautteen valossa.
Kurssin sisällön esittäminen etukäteen
On selvää, että opiskelijan kannalta olisi parasta, jos jokaisen kurssin
luentojen ja harjoitusten aiheet ja oppimateriaalit olisivat saatavilla jo heti
kurssin alussa. Joissain tapauksissa on ymmärrettävää, ettei esimerkiksi
luennon pitäjä pysty laittamaan materiaali saataville kuin vasta vähän ennen
luentoa. Mutta Avoimessa yliopistossa tämän ei kuitenkaan pitäisi olla ongelma,
sillä kaiken materiaalin pitäisi olla jo ajoissa tiedossa ja saatavilla
tallenteiden muodossa. On siis suositeltavaa laittaa kaikki luentojen aiheet ja
oppimateriaalit jo heti kurssin alussa nähtäville.
Viikkoharjoituksiakin moni aina silloin tällöin toivoo mahdollisimman
varhaisessa vaiheessa nähtäväksi. Näin siksi, että monilla Avoimen yliopiston
opiskelijoilla elämäntilanteet saattavat vaihdella, jolloin he muun muassa
toivovat mahdollisuutta suorittaa tehtäviä täysin omaan tahtiin. Joillain
kursseilla tälle ei ole estettä, kun esimerkiksi tehtävät painottuvat lähinnä
henkilökohtaisen oppimisen ja mielipiteiden esittämiseen. Toisaalta mahdollisen
keskustelun luomiseksi on kuitenkin suotavaa pitää kiinni viikoittaisesta
aikataulusta. Lisäksi joissain tehtävissä on syytä antaa kaikille sama aika
tehtävän suorittamiseen, jottei toisille tulisi mahdollisuutta peräti
vastausten kopioimiseen. Näin erityisesti sellaisissa tehtävissä, missä viikon
lopussa kerrotaan oikeat vastaukset.
Luentomateriaalin ajantasaisuus ja laatu
Yhtenä ongelmana on, että luentotallenteetkin vanhenevat jossain vaiheessa.
Tämän vuoksi INFIM luentotallenteiden ajantasaisuus pitää tarkistaa vähintään
kerran vuodessa vertaamalla sitä alan yliopisto(i)ssa annettavaan opetukseen.
Toinen ongelma on luentojen laadun takaaminen. Luentotallenteet tahtovat usein
jäädä äänen laadulta huonoiksi ja esimerkiksi luentotilanteessa salissa
istuneiden kommentit jäävät kuulumattomiin. Äänen laatua voidaan toivottavasti parantaa
tulevaisuudessa parantaa siirtymällä aiemmin käytetyistä kokousmikrofoneista
päämikrofoneihin ja uudenlaisiin salimikrofoneihin.
Oma ongelmansa on luennon esittäjän taito esittää asiansa. Esimerkiksi osa
INFIM luentojen tallenteista on tällä hetkellä lähinnä luentokalvojen ääneen
lukua, tuomatta kalvoissa esitettyyn mitään uutta, jolloin on yksi ja sama
josko opiskelija vain itse lukisi luentokalvot. Ihanne tietysti olisi, jos
Avoimen yliopiston luennot voitaisiin järjestää verkon yli livenä
videokonferenssin muodossa, mutta tämä ei kuitenkaan ole mahdollista, sillä
Avoimen opiskelijat eivät useinkaan pääse osallistumaan opetukseen
samanaikaisesti. Siten ainoa parannuskeino yksinkertaisesti on laatia
äänentoistoltaan parempia ja sisällöltään sekä tuoreempia että parempia
tallenteita.
Kurssin vetäjän rooli ja palautteen anto
Tällä hetkellä olen pitkälti siirtynyt kootun palautteen antamiseen. Toisin
sanoen, en juuri anna perusteiden kursseilla henkilökohtaista palautetta, vaan viikkoharjoitusten
lopussa julkaisen verkossa kootusti palautetta keskeisimmistä tehtäväsuorituksissa
esille tulleista seikoista. Palautteessa pyrin pitäytymään asiapalautteessa,
eli korjaan esimerkiksi asiavirheitä ja/tai tuon esille seikkoja, jotka ovat
mahdollisesti jääneet kaikilta huomioimatta.
Muutamilta opiskelijoilta saamani vastapalautteen johdosta olen ryhtynyt
miettimään, että pitäisikö kurssin opettajan/vetäjän kuitenkin pyrkiä puuttumaan
tehtäviensuoritukseen (keskusteluun) jo heti, ennen kun varsinainen viikkoharjoituksen
dead line on umpeutunut. Mielestäni tämä ei kuitenkaan ole hyvä ratkaisu, vaan
opettajan (kurssin vetäjän) ensin tasa-arvoisesti antaa kaikkien onnistua ja
erehtyä, ja vasta tehtävän palautusajan umpeuduttua esittää koosteensa. Tässä
voi tietenkin käyttää harkintaa, ja puuttua keskusteluun jo sen aikana.
Kun suuri osa tehtävien palautteesta tapahtuu keskustelualueella, voi
kurssin vetäjä myös harkita antavansa kootun palautteen joko suoraan keskustelualueella
tai esimerkiksi kurssin uutisalueella. Jonkun nerokkaan edeltäjäni keksinnöstä
INFIM kursseilla on myös erillinen ’Pulina ja pulmapalsta’, ja nyt olenkin
harkinnut tuon alueen valjastamista myös viikkoharjoituksista annettavan kootun
palautteen julkaisemiseen. Tällöin tuo keskustelualue on ehkä syytä pakottaa
lähettämään viesti osallistujien sähköpostiin, tai sitten kurssin alussa tehdä
selväksi, että kurssille osallistuvien tulee seurata tuota keskustelualuetta.
Muutama sana arvionnista
Olen toistaiseksi ollut sitä mieltä, että perusteiden kursseilla paras arvionnin muoto on arvosanan antaminen. Tämä mielestäni motivoi sekä opiskelijoita suoriutumaan hyvin että kurssin vetäjää perehtymään mahdollisimman hyvin opiskelijoiden suorituksiin. Nyt olen kokemani ja itseäni viisaampien innostamana alkanut harkita, josko perusteiden kurssien arvioinnissa voisi tulvaisuudessa siirtyä arvioon hyväksytty/hylätty. Tämä on mahdollista, mikäli kaikiin tehtäviin on selkeä minimivaatimus esimerkiksi vastausten pituuden mukaan mitattuna. Tämä kuullostanee melko jyrkältä ja mekaaniselta, ellei tämän tueksi kekstiä jotain muuta suoritusta ja todellista oppimista tukevaa.
Yhtenä ratkaisuna on entistäkin keskustelevamman tehtävien suorituksen suosiminen. Ongelmana vain on, miten innostaa opiskelijat laadukkaaseen keskusteluun. Nimittäin toisten mielipiteiden toistaminen ja myötäily ei ainakaan vielä synnytä laadukasta kesksutelua. Lisäksi useat jo muutoinkin valittavat, ettei heillä ole aikaa keskustella verkkoaluastalla, ja siksi jättävät tehtävän suorittamisen usein viimetippaan. Tähän en ole vielä löytänyt mitään viisasten kiveä.