Toiminnan välittyneisyydestä

Yliopistopedagogiikan jatkokurssin ensimmäisellä kerralla kävimme vilkasta ja mielenkiintoista keskustelua Yrjö Engeströmin  ihmisten yleisten toimintamallien teoriasta joka perustuu Lev Vygotskin (Vygotsky) toiminnan välittyneisyyden malliin. Syvältä ja poikittain artikkeleita ja muitakin esityksiä kahlattuani minulle valkeni kaksi asiaa. Ensinnäkään Vygotski ei ilmeisestikään itse piirrellyt kolmioita ja toiseksi Vygotskilla ei ollut motiivia (tulos, tavoite).

Alkuperäisessä toiminnan välittyneisyyttä käsittelevässä mallissa olivat siis vain subjekti, objekti ja väline. Toisinsanoen Vygotskin mukaan ihmisten toiminta on aina kulttuuristen keinojen, välineiden ja merkkien avulla tapahtuvaa. Tämä tekisi mieli haastaa heti kysymällä, että mitä kultturisia keinoja, välineitä tai merkkejä muka tarvitaan pään raapimiseen. Mutta kai sekin tarvitsee kulttuurista ymmärtämistä, että osaa hahmottaa oman kätensä välineeksi millä raapia päätä.

Mutta joissain toiminnan välittyneisyyden malleissa esitetään myös pyhälle subjekti, objekti ja väline -kolminaisuudelle myös häntä, jonka päässä on tulos (outcome). Ymmärtääkseni A.N. Leont'ev sen siihen lisäsi myöhemmin, vaikkakaan ei kuulemma graafisesti sitä malliin koskan lisännytkään. Ajatus ei suinkaan ole huono, sillä toki toiminnalla täytyy olla jokin syy.

Tämä subjektin, objektin, välineen ja tuloksen välinen yhteys on helpointa ymmärtää esittämällä sama kysymyksiksi verhoiltuna, kuten Leont'ev hieman toisessa tarkoituksessa teki erottaakseen toiminnan (activity), teon (action) ja toimenpiteen (operation) tasot. Myös subjekti, objekti, väline ja tulos voidaan korvata kysymyksillä kuka, mitä, miten ja miksi?

Sittemmin Engeström toi malliin mukaan lisäkäsitteitä, jotka ilmeisesti on koettu tarpeelliseksi selittämään ihmisten yleisiä toimintamalleja hieman tarkemmin. Mukaan on otettu yhteisö, säännöt ja työnjako.

Mallin ymmärtämiseksi joudun kuitenkin turvautumaan omaan käsitykseeni ihmisten toimintamalleista. Tohtorikouluaikoinani muistaakseni Risto Kunelius esitti, että minkä tahansa yhteiskunnallisen ilmiön tutkimiseksi on syytä ottaa huomioon neljä tekijää: kulttuuri, teknologia, talous ja valta. En ole aivan varma, käyttikö Kunelius nimenomaan noita termejä. Vapaasti muotoiltuna voidaan nämä kuitenkin käsitteelistä siten, että kyseessä ovat toimijat, keinot, hyöty ja säännöt.

Engeströmin mallia voikin kritisoida kysymällä miksi subjekti ja yhteisö, sekä väline ja työnjako ovat erillisiä? Oman käsitykseni mukaan subjektin ja yhteisön asemesta voidaan puhua yleisesti toimijoista, jotka pyrkivät johonkin tulokseen. Näin siksi, että toiminta ylipäätään on usein kollektiivista tai sen ainakin pitäisi olla. Vastaavasti väline ja työnjako molemmat vastaavat kysymykseen miten jokin tehdään. Väline on siis ylipäätään huono käsite jo Vygotskin mallissa, kun ennemmin pitäisi kai puhua keinoista. Ihmiset siis esimerkiksi kaatavat puita leikkaamalla tai sahaamalla, eivät yksinomaan kirveellä ja sahalla. Työnjako on vain yksi keino muiden joukossa, on sitten kyse aidosta yhteistyöstä (kollaboraatio), liukuhihnatyöstä tai vuorotyöstä.

Säännöt ovat kuitenkin yhtä hyvä lisäys kuin joissain malleissa esiintyvä motivaatio. Toimijat siis pyrkivät johonkin tavoitteeseen joko pakotettuna tai houkuteltuna; Toimintaa joko ohjaa säännöt tai motivoi jotkin palkkiot.

Näin siis itse itselleni selittäen näen, että kyse on siitä, ketkä tekevät, mitä tekevät, miten tekevät ja miksi tekevät. On siis joukko toimijoita jotka toimivat joko hyötyäkseen tai koska niin käsketään, ja he käyttävät toimintaansa joitain keinoja. Käsitteitä on siis lopulta viisi: toimijat, toiminnan kohteet, keinot, tavoitteet ja  säännöt. Siten esimerkiksi yhteisön sääntöjen ohjaamana joukko ihmisiä ryhtyy laatimaan vaikkapa opintosuunnitelmaa joillain keinoin, koska heillä on siihen jokin tavoite. Toisin sanoen, ymmärtääkseen mistä opintosuunnitelmassa on kyse, on myös tarkasteltava sääntöjä, keinoja, prosessiin osallistuvia ja prosessin tavoitteita. Se, minkälaisen kuvion kukin haluaa tästä piirtää, on sitten puhtasti makuasia.

Taustamateriaalia:

• Introduction to Cultural-Historical Activity Theory, Center for Activity Theory and Developmental Work Research, University of Helsinki
• Kuutti, K. (1995). Activity Theory as a potential framework for human-computer interaction research. Published in B. Nardi (ed.): Context and Consciousness: Activity Theory and Human Computer Interaction, Cambridge: MIT Press, 1995, pp. 17-44.
• Marjamäki, M. Pekkola, P. Activity Theory – “Toiminnan teoria”